Maatalouspolitiikan voi ja se pitää kansallistaa
Maatalouspolitiikan voi ja se pitää kansallistaa

Maatalouspolitiikan voi ja se pitää kansallistaa

Keskustan europarlamentaarikot ja ehdokkaat ovat osoittaneet täydellisen ymmärtämättömyytensä Suomen maatalouden tilasta ja EU:n yhteisen maatalouspolitikan (CAP) vaikutuksesta siihen. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kansallistaminen (RAP=re-nationalised) tai osittainenkin kansallistaminen on käytännössä ainoa tie muuttaa tuotannosta irrotetut tuet takaisin tuotantoon sidotuiksi.

Viljelijätukia on kolmenlaisia; EU:n kokonaan maksamia, EU:n osittain rahoittamia ja kansallisia tukia. Suomen viljelijöiden saamista tuista noin 525 miljoonaa euroa on EU:n kokonaan rahoittamia tukia. Ne maksetaan täysin EU-budjetista.

Suomalaiset viljelijät saavat EU:n osittain rahoittamia tukia (mm. luonnonhaitta-, ympäristö- ja eläinten hyvinvointikorvaus) noin 950 miljoonaa. Näistä tuista EU maksaa vain 340 miljoonaa euroa eli kansallisesta maksetaan EU:n osittain rahoittamia tukia jo noin 600 miljoonaa euroa. Parhaiten toimivat ja viljelijöiden kannalta tärkeimmät tuet ovat olleet kansalliset tuet. Niitä maksetaan enää 320 miljoonaa euroa. Vielä vuonna 2003 nämä tuet olivat noin 600 miljoonaa euroa.

EU:n maatalouspolitiikka on yksi kaikkein integroituneimmista aloista. Tästä huolimatta Suomi kärsii siitä, että aikanaan tuet on määritetty historiallisten satojen perusteella. Mitä isompi satotaso, sitä isommat maa- ja aluekohtaiset tuet. Kun tuet irrotettiin tuotannosta vuosina 2006 ja 2007, maat saivat pitää EU-tukensa. Suomi kaiken lisäksi joutuu maksamaan samalla viivalle päästääkseen lisää omista kansallisista varoista. Ja nämä rahat ohjataan mm. huonosti viljelijöitä tukevaan ympäristökorvaukseen.

Maataloustukieuro EU:n kautta ei ole edes sitä 80 ’Jätteenmäen senttiä’. Tuki ei kannusta tuotantoon, se on irrotettu tuotannosta, maksetaan peltohehtaarin kautta ja sille on järjettömät ehdot. Kaiken kukkuraksi EU-tuet maksetaan seuraavan vuoden puolella.

Suostuisiko arvoisat parlamentaarikot Jäätteenmäki, Vehkaperä, Sarvamaa ja ehdokas Kemppainen itse odottamaan kuukausittaista noin 10 000 euron palkkaa seuraavan vuoden puolella? Tuskinpa. Viljelijän palkka vuodessa on sama kuin europarlamentaarikon kuukaudessa. Kansalliset tuet sen sijaan maksetaan maidon osalta seuraavan kuukauden puolen välin kieppeillä, EU-tuet joskus seuraavan vuoden puolella.

EU:n maatalouspolitiikka ei huomioi alueellisia eroja eikä tilojen taloudellista asemaa. Se ei mahdollista nopeita maksatuksia esim. kuivuuden tai märkyyden takia. EU-politiikka ei yksinkertaisesti toimi Suomessa. Maitokiintiöiden poistoa ei vastustanut äänestäen yksikään suomalainen poliitikko ei EU:ssa eikä Suomessa. Venäjä-pakotteet oli kaiken huipentuma. Saksa piti omat kaupan alansa taitavasti pakotteiden ja vastapakotteiden ulkopuolella. Suomi otti sinisilmäisenä kaikki ongelmat käsiinsä.

EU-vaaleissa kannattaa siksi miettiä, että äänestääkö näitä maaseudusta erkaantuneita isoja puolueita vai maaseudun tuntevaa pientä puoluetta. Isoissa puolueissa suomalaisen puolesta päätöksen tekee saksalaiset, italialaiset ja ranskalaiset mepit. Siinäpä miettimistä.

Sami Kilpeläinen, agronomi (maatalouspolitiikka), VTM

Eurovaaliehdokas

Kansalaispuolueen puheenjohtaja

Sotkamo

 

Piia Kattelus, poliisi, HTM

Eurovaaliehdokas

Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja

Seinäjoki

Sulje