Kansalaispuolueen puheenjohtaja Sami Kilpeläisen vastaukset Ylen maahanmuuttokyselyyn:
1.Nykyisin Suomi ottaa kiintiöpakolaisia 750-1050 vuosittain. Mikä olisi sopiva vuosittainen määrä kiintiöpakolaisille?
-Pakolaiskiintiö pitää alentaa tasoon 500 kpl ja koska Suomeen on tullut erityisesti 2015 ja 2016 massamaahanmuuton takia kymmeniätuhansia elintasopakolaisia, Suomi voi olla ottamatta edes tuota 500:aa.
2.Pitäisikö EU:n turvapaikanhakuprosessi hoitaa ensisijaisesti EU:n rajojen ulkopuolella, esimerkiksi ehdotetuissa järjestelykeskuksissa?
-Ehdottomasti EU:n ulkopuolella.
3.Tulisiko paperittomille eli laittomasti Suomessa oleskeleville tarjolla olevia terveydenhoitopalveluita laajentaa tai supistaa nykytilanteesta?
-Supistaa. Kansalaispuolueen linja on, että ’suomalainen sosiaaliturva kuuluu vain suomalaisille.’ Vain välttämätön akuutti hoito tulee antaa hengenvaarassa.
4.Tulisiko kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden liikkumisvapautta rajoittaa siksi ajaksi, kun he odottavat maasta poistamista?
-Kyllä. Turvallisuusriskin ohella vaikuttaa siltä, että turvapaikkaprosessia käytetään tietoisesti väärin myös rajan ylittämiseen ja eri maiden välillä shoppailuun etujenkin saamiseksi.
5.Tulisiko rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisen olla nykyistä helpompaa?
-Kyllä. Suomi oli aiemmin turvallinen maa ja suurissa kaupungeissa sekä alueilla, joissa on vastaanottokeskuksia, on poliisin tilastojen mukaan esim. näyttö raiskausrikoksien kasvusta. Linjan pitää koventua ja maassa maan tavalla.
6.Tulisiko EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinnasta luopua?
-Ei. Suomessa on edelleen työttömyyttä monin paikoin eikä hallitsematonta työpaikkojen varjolla suunnattavaa massamaahanmuuttoa pidä sallia – se riski on olemassa.
7.Tulisiko ulkomailla syntyneiltä kaksoiskansalaisilta evätä pääsy sotilasvirkoihin?
-Kyllä. Tapauskohtainen arviointi toki olisi paikallaan, mutta yhdenvertaisuuden vuoksi se lienee hankalaa toteuttaa. On varmasti tilanteita, joissa lapsi on syntynyt ulkomailla, mutta elänyt Suomessa ja suomalaisen yhteiskunnan arvoilla, jolloin voisi olla paikallaan arvioida tapauskohtaisesti. Mutta yhdenvertaisuus tuo haasteensa.
8.Tulisiko peruskouluissa olla yläraja sille, kuinka suuri osa oppilaista voi olla maahanmuuttajia / maahanmuuttajien lapsia?
-Kyllä. Esimerkiksi Vantaalla on suuria ongelmia, kun jo puolet ikäluokista puhuu äidinkielenään muuta kuin Suomea. Tämä johtaa opetuksen puutteisiin ja myös suomen kielisten lasten opetuksen heikkenemiseen.
9.Tulisiko burqan, kasvot ja vartalon kokonaan peittävän asun käyttö kieltää julkisilla paikoilla Suomessa?
-Kyllä.
10.Pitääkö Suomen nostaa kehitysavun määrä YK:n tavoitetasolle 0,7 prosenttiin BKT:sta?
-Ei. YK:n ohjelmien toimivuus ja kohdentuminen ei välttämättä ole edes kaikissa tilanteissa onnistunut, vaan rahaa menee myös hallintoon. Parhaat tulokset saadaan käyttämällä rahaa suomalaisten innovaatioiden ja yritysten vientitoimintaan, jolla kehitetään paikallista osaamista ja itsenäistä yritteliäisyyttä. Luonnollisesti kehitysapua tarvitaan, mutta 0,7 % on liian paljon, koska takuuta ei ole rahan kohdentumisesta oikein.
